Näkökulmia varhaisen kirkon liturgiaan (SPF 6)

Toimittanut Jussi Junni
Studia Patristica Fennica 6, 2017

Painos myyty loppuun.

Varhaisessa kirkossa jumalanpalvelus, pyhä liturgia, oli monimuotoinen ja elävä. Pyhillä tiloilla, tuoksuilla, musiikilla ja eleillä kuvattiin uskon kokemusta. Symbolien merkitys oli tärkeä, sillä ne yhdistivät näkyvän ja näkymättömän.

Liturgian ja opin tuli olla keskenään sopusoinnussa. Jumalanpalveluskäytäntöjä perusteltiin siksi opillisesti, mutta toisaalta – lex orandi, lex credendi -periaatteen mukaisesti – jumalanpalveluksen käytännöt myös muovasivat kristillistä oppia. Liturgisen ja opillisen moninaisuuden keskellä varhainen kirkko joutui myös käymään rajanvetoa ja torjumaan kristilliselle uskolle vieraita käytäntöjä.

Sisältö

Esipuhe
Anni Maria Laato, Suomen patristisen seuran puheenjohtaja

Kaste Johanneksen salaisessa kirjassa muiden setiläis-gnostilaisten tekstien valossa
Antti Marjanen, professori, Helsingin yliopisto

Origeneen opetus ehtoollisesta
Harri Huovinen, teologian maisteri, Itä-Suomen yliopisto

Vartioi ja tee tilaa: Onko naisdiakoneilla liturgisia tehtäviä Apostolisissa konstituutioissa?
Pauliina Pylvänäinen, teologian tohtori, Itä-Suomen yliopisto

Kirkon ääni: Basileios Suuren psalmilaulun teologiaa
Tuomas A. Meurman, teologian maisteri, Helsingin yliopisto

Suitsuttamisen merkitysulottuvuuksia bysanttilaisissa ja syyrialaisissa liturgiakommentaareissa
Serafim Seppälä, professori, Itä-Suomen yliopisto

Andreas Kreetalaisen Suuren kanonin askeettinen teologia
Damaskinos Olkinuora, teologian tohtori, Itä-Suomen yliopisto

ISBN 978-952-68879-0-6 (nid.)
ISBN 978-952-68879-1-3 (PDF)
ISSN 2341-7447 Studia Patristica Fennica